VALMISTUSVIRHE

”Kun minä lähdin Venäjälle vuonna 2009, antoi isä kolme neuvoa: älä juo kraanavettä, älä osta kojuista pullaa äläkä näytä heikkouttasi. Kahta ensimmäistä vastaan kapinoin: öisin, kun miliisi nukkui, huikkailin salaa vettä saastaisesta vesijärjestelmästä ja kojujen pulla oli se köyhä ravinto, jolla elin. Mutta kolmannesta neuvosta päätin ottaa vaarin: heti ensimmäisenä päivänä marssin nahan tuoksuiseen kauppaan ja ostin kuristajan mustat sormikkaat. Minä olin mies vihaisimmassa iässäni. Minä olin idiootti.”

tämän kaupungin historia on ilman minua kirjoitettu, kiveen hakattu
täällä tiet on jo kauan sitten kuljettu, muottiin betonilla aurattu
en tiedä mitä tänne voi tarjota
kaupunki haluaa vastalahjan minulta
ja kun minä en ole tottunut lahjomaan
joudun läpi vuoden sen otteessa palelemaan

MARATA 55 on naapurin metropolissa kolmen kuukauden aikana syntynyt sähkön ja yksinäisyyden täyttämä tyhjä henkäys. Kulttuurin ja kirjallisuuden täyttämät Petrogradin, Leningradin ja Pietarin kadut ovat yhdeksänraitaisella polulla laulujen keskiössä, kun slaavilaisen matkan kohteeksi otetaan historia, anatomia, seitsemän lukkoa, kenraali, salaisuus, mielisairaala, pelastus, terrori sekä sota.

mä en osaa ihmiskirjoitusta enää lukea
se on jotain muukalaisten kulttuuria
ei kaupungissa enää ketään odota kotona
mä vaan kuuta ulvon öisin villipetona

Valmistusvirhe on karsinut vaikuttajiaan ja jättää jäljelle vain kolme nimeä: morfiinista riippuvaisen Vladimir Vysotskin, Ikarus-merkkiseen bussiin murskautuneen Viktor Tsoin sekä oman äänensä menettäneen Tuomari Nurmion.

Valmistusvirheen MARATA 55 julkaistaan 30.4.2015

PROMO PHOTOS


Kuva: Tiina Vanhapelto

Kuva: Tiina Vanhapelto

Kuva: Tiina Vanhapelto

Kuva: Tiina Vanhapelto

Kuva: Tiina Vanhapelto

Kuva: Tiina Vanhapelto
 

      

Valmistusvirhe on T.E.P. Leppäselle kadotetun äänen etsintää kuorossa soivien kaikujen maailmassa.

Kahdesta t-kirjaimesta mies ja kitara -sooloprojekti luottaa tunteeseen – ei täydellisyyteen, ja tämä kuuluu kaikessa rosoisuudessaan. Pulppuava malja täyttyy haikeudesta, haikeudesta ja vielä kerran haikeudesta. Sitten taas käydään kostuttamassa huulia järjettömyyden luolassa, jonka jälkeen nuorille vihaisille miehille perinteiset teemat pääsevät taas rykivään ääneen. Välillä punkin ja välillä iskelmän puolella soiva musiikki haikailee lähtöä jonnekin sinne, mitä ei koskaan edes ollutkaan.

Valmistusvirheen ensimmäinen julkaisu, Olen lähtenyt kaikkialta maailmalle (2013), on kaikessa haudanvakavuudessaan hillitön kurkkaus matkalaulujen maailmaan. Tapio Rautavaaran lempeä katse on ohjannut tekijän terävää kynää, kun venäläisen bardi-musiikin vaikutteet ovat ryömineet koloistaan ja asettuneet laulun rytmeihin. Kitara on rapistunut ja akustinen, mutta sähkö lisää tuntumaa sormiin ja sulattaa jään.


http://www.valmistusvirhe.com

Valmistusvirhe